Keskustelu
| Markku J. Rossi | muuttikohan Ambrosius Otamon erämaamökistä ? | 8.12.2017 10.35 |
| Sastamalan historia 2 kertoo, että nykyisen Porin pohjoispuolella oleva Otamo kuului erämaana varhain Suodenniemen Kittilän Rossille ja muutamalle muulle talolle. Isojärven pohjoispuolella on Otamo, ja siitä vain 6 km päässä Siikainen. Otamo saattaa nimenä viitata karhuun, samoin kuin Espoon Otaniemikin. Muistaakseni kirjassa Suuri sukunimikirja ( tarkistamaton muistelo ) Rossin yhteydessä viitattiin Ambrosiukseen nimellä Rossi Sicainen. Aikaisemmin hain Siikaisten ja pohjoispuolella olevan Vaasan yhteyksiä Vaasan Ross-suvun takia. Nyt kun Ambrosiuksen isoisä Bertil menetti Yliskallon puustellin hallinnan 1639, nämä Rossit jäivät ehkä asunnotta. Kyseessähän oli hallinnon vaihdosaika, kun kuningatar Kristiina oli juuri astumassa valtaistuimelle. He ovatkin voineet asua väliaikaisesti Otamon erämaamökissä lähellä Siikaista. Tämä vahvistaa hypoteesia, että Yliskallon Rossit olivat alkuperältään Suodenniemen Kittilän Rosseja. Nimittäin Siikaisten lähellä Otamossa oli Kittilän Rossin ja muiden vanhojen talojen yhteiserämaita ! |
||
| Harri Saastamoinen | Re: muuttikohan Ambrosius Otamon erämaamökistä ? | 29.12.2017 10.53 |
| Vuosia sitten laitoin joillekin sukuseuraan saman Siikais/Sikain kytköksen tiedoksi ja sen alueen Rossien liittymisen Siikaisiin mm. Nämä tulivat esiin omaa isälinjaa tutkiessa Satakunnasta ja nyt Suodenniemi osoittautui lähtökodiksemme. Tuolla alueella on mm. Puttosia, Mannisia, Mankisia ja Sormusia jo varhain 1500 luvun puolella. Rossien tulo Satakunnasta on ihan mahdollinen. |
||
| Markku J. Rossi | Re: muuttikohan Ambrosius Otamon erämaamökistä ? | 10.1.2018 14.09 |
| Kiitokset aikaisemmasta Sicainen-tiedosta ! Kyllä, Ambosiuksen isän nimi Matts, Yliskallon Puustellin historia juurikin 1639-1642 ( Mouhijärven talonhaltijaluettelosta ) , maininta Rautalammilta Rossi Sicainen, sekä Siikaisten Otamon erämaa juuri Suodenniemen Rossien osaomistuksessa, kaikki viittaavat siihen, että Ambrosius tuli Sastamalasta. Hän saattoi tulla Rautalammin nimismiehen " apulaissheriffiksi " eli neljännesmieheksi. Kruunun asioissa pitäjä jaettiin usein neljännespitäjiin. Konneveden Rossinkylän Jokelasta on kivikautinen kvartsiveitsilöydös, ja tähän hyvään paikkaan, Hämeenlinna-Rautalampi-ratsutien varteen tarvittiin kruunun talo, myös koska kahden keskuksen välillä tarvittiin yöpymispaikkaa virkamiehille. Nimismiehen talo Korhola oli hieman sivussa ratsutiestä. Ratsutie nimittäin johti Siikakoskelle, koska juuri siitä pääsi Rautalammin reitin yli itä-länsisuunnassa. |
||